Kuukausi sitten huristeltiin Helsinkiin Oulunkylään aikomuksena osallistua luonnetestiin. Sääksi olin tilannut lämpimän ja aurinkoisen syyspäivän ja sellaisen myös sain. Meidän vuoromme testissä oli heti ensimmäisinä. Tuomareina testissä oli Anne Juppi ja Auli Kiminki.

Maxin tulokset

Toimintakyky  -1  (Pieni)
Terävyys  +1  (Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu  +3  (Kohtuullinen, hillitty)
Taisteluhalu  -1  (Pieni)
Hermorakenne  +1  (Hieman rauhaton)
Temperamentti  +1  (Erittäin vilkas)
Kovuus  -2  (Pehmeä)
Luoksepäästävyys  +2a  (Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen)
Laukauspelottomuus  ++  (Laukauskokematon)

Loppupisteet  +43

Maxin luonnetestin tuloksissa oli muutama yllätys. Ensimmäinen oli terävyys. Olen kuvitellut Maxin olevan luonteeltaan aavistuksen terävä. Kuitenkaan testissä erityisessä terävyyttä mittaavassa erikoiskokeessa ko. luonteenpiirre ei Maxin kohdalla tullut esille. Max ei inahtanutkaan ollessaan seinässä kiinni yksinään ja tuomarin sitä uhatessa.

Toinen yllätys oli puolustushalu. Erikoiskokeessa tuomari tuli näköesteen takaa meitä kohti uhkaavasti huudellen ja keppiä heilutellen. Max ei perääntynyt (mitä kuvittelin sen tekevän), vaan pysyi vierellä ja haukkui. Tuomari sanoi, että vaikka Maxilla näyttää olevan jonkun verran puolustushalua, niin pienestä yleisestä toimintakyvystä johtuen sillä ei välttämättä ole kuitenkaan varsinaisesti puolustuskykyä.

Edellä mainituista osioista voidaan tehdä pikainen johtopäätös; aiemmin kuvittelemani terävyys onkin siis ollut puolustushalua. Tosin terävyys ja puolustushalu kulkevat kai jossain määrin käsi kädessä.

Tuomarin mielestä Maxin heikkous on sen pehmeys eli se, että se muistaa kokemansa ikävyydet suhteellisen pitkään. Max paineistui testissä aika paljon, häntä oli alhaalla lähes koko testin ajan eikä se esim. pystynyt rentoutumaan (leikkimään tai ottamaan kontaktia) osa-alueiden välillä. Kuitenkin testialueelta poistuttuamme Max oli taas oma itsensä eli palautui siinä mielessä aika nopeaan. Tuomari sanoi, että Max on varmasti kiva kotikoira, mutta mikään helppo saati ideaali harrastuskoira se ei ole.

Edin tulokset

Toimintakyky  +1  (Kohtuullinen)
Terävyys  +1  (Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
Puolustushalu  +1  (Pieni)
Taisteluhalu  +2  (Kohtuullinen)
Hermorakenne  +1  (Hieman rauhaton)
Temperamentti  +3  (Vilkas)
Kovuus  +1  (Hieman pehmeä)
Luoksepäästävyys  +3  (Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)
Laukauspelottomuus  +++  (Laukausvarma)

Loppupisteet  +170

Edin kohdalla suurempia yllätyksiä ei tullut. Ainoastaan olisin ehkä kuvitellut Edin omaavan suurempaa puolutushalua kuin mitä testissä esiintyi. Puolustushalua mittaavassa erikoiskokeessa Edi pysyi minun takanani haukkumassa. Haalari-/tynnyrierikoiskoe ei mennyt ihan nappiin; haalari levähti suoraan päin näköäni (josta itsekin vähän säikähdin) ja tynnyri tippui lähtöalustaltaan ja vielä liian aikaisin. Hetken tuomarit miettivät, että uusitaanko koe, muttei nähneet sille kuitenkaan tarvetta.

Edi ei paineistunut testissä juuri ollenkaan, häntä pysyi ylhäällä lähes koko testin ajan (ja välillä jopa heilui). Ainoastaan ajoittaista läähätystä esiintyi, siksi esim. hermorakenteesta ei saatu +2:sta. Tuomari tosin sanoi, että hermorakenne oli aivan siellä +1:n ylärajoilla. Tuomari myös sanoi hieman huvittuneena, että olen varmasti huomannut, kuinka erilaiset koirat minulla on. Joo, olen huomannut. :)

Kaiken kaikkiaan luonnetesti oli tilaisuutena erittäin mielenkiintoinen. Hieman minua ehkä häiritsi se, että kaikki tapahtui niin nopeasti. Osa-alueelta toiselle siirryttiin lähes välittömästi eikä palautumisaikaa koiralle (ja ohjaajalle :)) jäänyt juuri lainkaan. Toisaalta luonnetestin tarkoituksena onkin kai se, että koiraa testataan perättäisillä kuormittavilla erikoiskokeilla. Lisäksi olisi ollut mukavaa saada jutella tuomareiden kanssa hieman pidempään testin jälkeen koiran luonteenpiirteistä ja esim. sopivista koulutustavoista ja toimintamalleista. Joka tapauksessa suosittelen ehdottomasti kaikille oman koiran viemistä luonnetestiin.