Ihanaa, kun aurinko paistaa täydellä maaliskuun teholla ja päivät ovat jo selkeästi valoisampia ja pidempiä. Kunpa lumikin alkaisi pian jo sulaa, olisi nimittäin kova hinku metsään jälkitreeneihin. Meillä olisi Edin kanssa vielä paljon treenattavaa, mikäli mielitään mejä-kokeisiin tulevana kautena. 

Edin pennut täyttivät maaliskuun 1. päivä 1 vuotta! Kylläpä aika on rientänyt. Onnittelut kaikille! :)

Osallistuin menneellä viikolla Lounais-Suomen Spanielikerho ry:n järjestämään lihashuoltoluentoon, jossa luennoitsijana oli eläinfysioterapeutti Leena Piira. Vaikka me emme harrastakaan kaikista fyysisimpiä lajeja, kuten esimerkiksi valjakkoajoa, ratajuoksua tai agilityä, niin silti saimme paljon hyviä vinkkejä koiran lihashuoltoon liittyen. Alla on joitain tekemiäni muistiinpanoja luennolta.

Koiran lihashuolto sisältää

Alkuverryttelyn, jonka on oltava vähintään 30 min. pituinen, tällöin lihakset aktivoituvat, verisuonet aukeavat ja hapenottokyky paranee. Liikunnan jälkeen lämmitellään vartalon syviä lihaksia eteenkin kaularangan ja selän taivutusliikkeillä. Koira on ehdottomasti pidettävä lämpimänä ennen kilpailusuoritusta.

Loppuverryttelyn, jossa koiraa liikutetaan rauhallisella ravilla, tällöin koira poistaa tehokkaasti uloshengitysilman kautta kilpailusuorituksen aikana syntyneet kuona-aineet.

Lihasvenyttelyt

Palauttavat lenkit ja muu liikunta vapaa-ajalla, joissa tarkoitus on liikkua mahdollisimman taloudellisesti (kevyt ravi pehmeällä alustalla). Nämä ovat tärkeitä eteenkin kilpailuiden ja raskaiden harjoitusten jälkeisinä päivinä. Mikäli palauttavista lenkeistä on laistettu, näkyy se koirassa helposti turvotuksena, jota kertyneet ja kehosta poistumattomat kuona-aineet aiheuttavat.

Muun hoidon eli hieronnan, akupunktion, käynnin fysioterapeutilla tai osteopaatilla jne. 

Ravinnon ja nesteytyksen

Onnistuneen kilpailusuorituksen edellytys on peruskestävyys, vauhtikestävyys ja lajitaidot.

Peruskestävyysharjoittelulla tarkoitetaan pitkäkestoista (45-90 min.) rauhallista (matala syke) liikuntaa, jossa hapen käyttö ja saanti ovat tasapainossa. Käytännössä tällä tarkoitetaan koiran taloudellisinta liikuntatapaa eli ravia. Peruskestävyysliikuntaa suositellaan harrastettavan joka päivä.

Vauhtikestävyysharjoittelulla tarkoitetaan lyhytkestoista (30 min.) intervallityyppistä liikuntaa (syke korkealla), jolloin happea kulutetaan enemmän kuin saadaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan laukkaa. Vauhtikestävyysliikuntaa ei suositella harrastettavan kuin 2-3 krt viikossa, eikä peräkkäisinä päivinä, sillä koiran keho tarvitsee aikaa palautua vauhtikestävyysliikunnasta. Vauhtikestävyysliikunnassa on tärkeää, ettei koiralle synny ylirasitustiloja, sillä ne altistavat erilaisille vammoille ja tulehduksille. 

Monet harrastukset rasittavat erityisesti koiran eturaajoja sekä kaula- ja rintarangan yläosaa, koska koiran kehon painopiste on TH2 nikamalla. Seistessä 60 % koiran painosta on eturaajoilla ja 40 % painosta takaraajoilla, liikkeessä vastaava suhde voi olla jopa 90 % ja 10 %. Kaiken lihashuollon lähtökohtana on siis koiran terve rakenne. 

Ravissa selkälihakset rentoutuvat ja keho toimii tasapainoisesti. Koira ei saa kuitenkaan vetää hihnassa. Mikäli koiralla on hieman tavallista luisumpi lantio, on sillä kestävämpi ravi eli vaihtaa laukalle vasta, kun on pakko. Jos taas koiralla on hieman tavallista pystympi lantio, on laukka helpompaa ja siihen koira myös vaihtaa herkemmin.

Välillä on hyvä pitää useamman kuukauden pituinen täydellinen lepokausi aktiivisesta kisaamisesta ja harjoittelusta. Tällöin koira palautuu sekä fyysisesti että henkisesti. Lepokausi on eteenkin psyykelle tärkeää niin koiralle kuin ohjaajallekin. Ihmiset usein unohtavat tämän, kun ns. kilpailuvietti iskee.

Koiran tassut (ulkoisesti rasvoja ja sisäisesti öljyjä) ja kynnet on oltava kunnossa, samoin paino ja sitä kautta myös nivelsiteet.